Samaa maata

Koruntekijöiden keskuudessa on hauska seurata, miten aina joku tietty materiaali nousee enemmistön suosikiksi ylitse muiden, tai monet tekevät samaan aikaan aivan samantyyppisiä koruja, tietoisesti tai tietämättään. Nämä yhteensattumat ovat johtaneet kiivaaseenkin keskusteluun tekijänoikeuksista ja kopioinnista ja muiden ideoiden hyväksikäytöstä, mutta se keskustelu on mielestäni jo käyty niin moneen kertaan, ettei aio siihen mennä tässä.

Sen sijaan itsestäni on ajoittain jännittävää huomata miten yksiin helmeilijöiden ajatukset ja ajoitukset ajoittain menevät. Etsiskelin alkutalvesta piiiiitkään isoja valkoisia kivisydämiä, ja vihdoin niitä löytyikin (tunnustus: ostin myyjältä saman tien koko hänen varastonsa pois etteivät sitten minulta loppuisi saman tien. Tähän mennessä olen käyttänyt yhden). Kaveriksi sille tarvitsin tietysti valkoisia kiviä, niitä löytyi onneksi helpommin.

Siinä vaiheessa kun taas tuli pääkaupunkiseudun helmeilijöiden kuukausittaisen tapaamisen aika, olin juuri saanut nämä ihanat valkoiset materiaalit kaikki pöydälleni ja korun sommiteltua. Tapaamisessa sitten eräs helmiin hurahtanut halusi päästä varastostaan eroon, ja minä kiljaisin (pääni sisällä äänettömästi) riemusta kun näin mitä hänellä oli myytävänään: valkoista korallia sekä pyöreinä että SYDÄMEN muotoisina! Niin sitten tästä hyvästä ajoituksesta johtuen valkoinen sydänkaulakoruni sai seurakseen pari rannekorua samalla teemalla.

Materiaaleina kaulakorussa valkoinen akaatti ja jade, rannekoruissa valkoinen koralli. Kaikissa mukana myös Swarovskin kristalleja, hopeat ovat Hill Tribeä ja Balin hopeaa.

Nämä valkoiset näyttävät todella ihanilta harmaan neuleen kaverina, kuten myös uusin lempikiveni harmaa akaatti. Mutta se onkin sitten jo ihan toinen tarina :)

Uuden vuoden kunniaksi

Pitkästä aikaa täällä!

Viime vuoden tavoitteeni (tai lupaus, miksi sitä nyt haluaakaan kutsua) oli laittaa koruistani kuvia nettiin. Se toteutui sekä foorumille perustetun gallerian muodossa että blogin perustamisena. Kesän jälkeen bloggaus kuitenkin jäi, kun muu elämä tuli kovasti väliin, ja paljon onkin tapahtunut sitten edellisen postauksen.

Katselin vanhoja juttujani taaksepäin ja niistäkin huomaa miten moni asia on edennyt vaikken muistanut niistä ehkä edes kirjoittaneeni :) Rohkenin lopulta leikkaamaan Heidi Klumin otsatukan, ruokapöydän tuolit on valittu, ja mustista vaatteista on siirrytty rohkeasti harmaan puolelle!

Syksyn ehkä eniten aikaa vienyt tapahtuma oli kuitenkin häät ja niiden järjestäminen. Lokakuussa vihdoin siis pappi sanoi aamen, ja koko loppuvuosi oikeastaan menikin toipuessa ja uudesta siviilisäädystä nauttiessa.

Yksityiskohta hääpuvusta. Kamee-rintaneula on itse tehty.

Kuva: Oka Morikawa

Ehkä kuitenkin nyt kun elämä on tasaantunut ja vuosikin vaihtunut on taas blogin aika. Sisältö elää yhä edelleen omaa elämäänsä, katsotaan löytyykö sitä tarkkaa suuntaa ikinä. Sillä välin kuitenkin tarjolla koruilua, muotia, shoppailua, sisustusta ja yleistä höpötystä.

Flapper

Korulinjalla jatketaan. Tänään saapui postissa hartaasti odotettuja aarteita, ja vaikka suunnitelmia niiden varalle jo jonkin verran olikin, syntyi niistä ensimmäisenä jotain suunnittelematonta.

Onyksia, Swarovskeja, vuorikristallia.
Hopeat Balia ja Hill Tribeä.

Flapper-koru on n. 120cm pitkä, ja sopii hyvin kiedottavaksi kaulalle pariin kertaan. Molemmissa päissä on pieni riipus, joten kaksinkertaisena molemmat riipukset voi asetella kaulalle näkyviin.

Riipukset lähikuvassa:

Jännästi tuon balihopeisen riipuspidikkeen kuviointi henkii Art Decoa. Tämä oli jo pujoteltu ihan "normaalimittaiseen", lyhyeen mittaan, mutta siinä kesken kaiken alkoi riipus lähettää minulle niin voimakkaita 20-luvun flapper-viboja, että lopulta korusta tuli noin kolme kertaa suunniteltua pidempi. Pitkät korut ovat kyllä selkeästi muutenkin työpöydällä melko pop.



Enää tarvitaan asiaankuuluva rimpsumekko, sulka päähän ja jo kelpaisi lähteä savuiselle jazzklubille charlestonia tanssimaan...

Bollywood

Huh, piiiiiitkästä aikaa :)
Kevät ja alkukesä on ollut aikamoista hösää, mutta nyt on mukava palata blogin pariin.
Avaan pelin korupainotteisella postauksella tällä kertaa.

Kevään aikana on siis tosiaan ollut vaikka minkämoista härdelliä. Koruja on silti syntynyt, ja uuden kodin työhuoneessa kelpaa tehdäkin. Jonkin aikaa olin kyllä ihan tietoisessa koruntekoboikotissakin, kun ajattelin että pahanlainen korujumi aukeaisi sillä. Ja kyllähän se on aika hyvin auennutkin. Toisaalta, samalla aukesivat vauhdilla myös tarviketilaushanat lempparikauppoihin...

Tänään ensiesittelyssä (yllätys yllätys!) korvismalli Bollywoood.

Kalkkiturkoosia, kristallia, lasia ja hopeaa.

Malli sai alkunsa pikkuisen Slummien miljonäärin Intia-hengestä, ja muutaman muotilehden kypsyttämänä.Tämä prototyyppiversio ei varmastikaan ole sitä kaikkein blingeintä bollywoodia, mutta luulen että sellaistakin tullaan näkemään.

Loppuun vielä pari kuvaa uudesta työpisteestä. Kyllä kelpaa!!

Kevätperhonen

Pääsiäisen kunniaksi kesäinen koru, omaa tuotantoa. Olen monta kertaa ihmetellyt sitä miten ristiriidassa korumieltymykseni usein ovat muun tyylini kanssa. En todellakaan koe olevani romanttinen tai edes kovin tyttömäinen, mutta korut kertovat jotain ihan muuta..



Perhoskoru sarjassamme materiaalikokeiluja :) Käytän yleensä pelkästään hopeisia koruja, ja useimmiten materiaali itse tehdyissä koruissakin on metallin osalta hopea. Joskus tekee kuitenkin mieli vähän seikkailla. Perhonen on messinkiä, kuten myös ketju ja muut osat. Pienet amatsoniitti- ja onyx-helmet edustavat kivipuolta tässä korussa.

Riipusosa on aika iso, ja tämä koru toimiikin mielestäni tosi hyvin avonaisen topin/paidan kanssa. Saattaisi sopia myös valkoisen röyhelöpaidan ja farkkushortsien seuraksi lämpimiin kesäiltoihin..